työmatkustaminen

Työ on murroksessa — samoin se, miten sinne matkustetaan tulevaisuudessa

*Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Taksi Partnersin kotisivuilla 4.3.2020*

Tulevaisuudessa työmatkat taittuvat vihreällä sähköllä, autonomisilla ajoneuvoilla, ja jaetuilla kyydeillä julkisen ja yksityisen liikenteen muodostamissa verkostoissa. Tai sitten työmatkat käsitteenä katoavat kokonaan, sillä ne sulautuvat osaksi itse työtä. Työajan, työtehtävien ja työn tekemisen tapojen muuttuessa myös tapamme matkustaa töihin on huomattavien muutosvoimien kohteena. Pohdin kirjoituksessa tulevaisuuskestävää työmatkustamista niin yksilön, yrityksen, yhteiskunnan kuin ympäristön näkökulmasta.

Maailman megatrendit muotoilevat työmatkoja

Emme tiedä lainkaan miltä työmarkkinat, -paikat, tai -tehtävät näyttävät vuonna 2050. Vaikka arvioita työn muutoksesta on esittänyt lähes jokainen työikäinen ja -kykyinen, muutoksen luonteesta ja sen läheisyydestä on olemassa vain parhaita arvauksia ja ristiriitaisia mielipiteitä. Mielipiteet vaihtelevat käytännössä kahden ääripään välillä: toiset uskovat uhkakuviin työpaikkojen rajusta vähenemisestä, toiset toiveikkaisiin näkymiin uusien työpaikkojen syntymisestä pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnallisia transformaatioita tutkivana uskallan väittää, että työ ei itsessään katoa, vaan se muuttaa muotoaan, uudistuu. Matkustamme siis töihin tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa.

Työn murros ei ole ainoa maailmaa muotoileva megatrendi, joka vaikuttaa tapoihimme liikkua kodin ja työn välillä. Toden totta, työmatkustaminen on monien globaalien muutosvoimien kohteena: kiristyvät päästötavoitteet, kehittyvä akkuteknologia ja laajentuva latausverkosto sähköistävät liikenteen; robotisaatio, tekoäly ja big dataa taitavasti hyödyntävät insinöörit mahdollistavat autonomisesti kulkevat ajoneuvot; ja jakamistalous alustoineen, sovelluksineen ja kryptovaluuttoineen innostaa vaihtamaan omistusauton jaettuihin kyyteihin, kokemuksiin ja keskusteluihin uusista maailmanparannusideoista robottitaksin takapenkillä. On vaikea kuvitella toista toimialaa, jossa näin monet kestävää tulevaisuutta koskevat muutosvoimat olisivat yhtä yhtäaikaisesti ja yhtä näkyvästi läsnä kuin liikenteessä. Tämä luo lukuisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia myös työmatkustamiselle.

Tulevaisuuskestävä työmatkustaminen huomioi yksilön, yrityksen, yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet

Työmatkustaminen koskettaa montaa tahoa. Yksilön näkökulmasta työmatkan on sujuttava vaivattomasti, nopeasti ja taloudellisesti ovelta ovelle. Oli kyse sitten jokapäiväisestä työmatkasta, asiakaskäynnistä tai konferenssivierailusta. Yrityksen näkökulmasta laskujen lisäksi myös työmatkojen hiilijalanjälki on pidettävä kurissa. Yhteiskunnalle on tärkeää, että työmatkat taittuvat sujuvasti kaikille, myös haja-asutusalueilla asuville ja teknologiaa taitamattomille, ja ympäristön näkökulmasta niitä pitäisi tehdä mahdollisimman vähän—tai ainakin mahdollisimman vähän luonnonympäristöä kuormittaen.

Eri osapuolten tarpeet huomioiden, tulevaisuuskestävä työmatkustaminen pitää sisällään ainakin seuraavat seikat:

  • Julkisen ja yksityisen sektorin toimijat tekevät saumatonta yhteistyötä
    • Liikkuminen perustuu ensisijaisesti julkisiin kulkuvälineisiin
    • Yksityiset palveluntarjoajat huolehtivat ”ensimmäisen ja viimeisen kilometrin” ongelmasta, eli tuovat palvelunsa sinne, minne julkinen verkosto ei yllä
    • Yksityiset toimijat antavat datansa yhteiskunnan käyttöön, jotta metrolinjoja, bussivuoroja, yms. voidaan suunnitella entistä tarkoituksenmukaisemmin
  • Yksityiset palveluntarjoajat toimivat tiiviissä yhteistyössä saman alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa ja organisoivat kyytejä samaan aikaan samaan suuntaan menevien kesken
  • Yksityisen ja julkisen sektorin ajoneuvot ladataan uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä ja ollessaan poissa liikenteestä ne toimivat akkukapasiteettina smart grid -verkostoissa, tehden yhteistyötä paikallisten energiayhtiöiden kanssa
  • Työnantaja laskee työmatkat kuuluvaksi työaikaan siitä hetkestä lähtien, kun henkilö kirjautuu koneelleen, Slackiin, tai aloittaa palaverin vieressä istuvan tiimikaverin kanssa.
  • Työnantaja kompensoi työmatkoista syntyvät päästöt silloin, kun konferenssia tai asiakastapaamista ei voida hoitaa virtuaalisesti tai liikkua sähköllä

Yllä oleva kuvaus antaa näkymiä mahdollisuuksiin, joita tulevaisuuskestävä työmatkustaminen pitää sisällään, ja joita vastuullisesti toimivat yritykset ja organisaatiot voivat toteuttaa jo nyt.

Työmatkustaminen strategisena kysymyksenä

Työmatkustaminen tulisi nähdä yrityksissä ja organisaatioissa strategisena kysymyksenä, sillä sen sujuminen, tai sujumattomuus, vaikuttavat moniin keskeisiin sidosryhmiin, kuten työntekijöihin, asiakkaisiin, ja kumppaneihin. Lisäksi sillä on keskeinen rooli aiempaa kunnianhimoisempien ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Kaikissa yrityksissä ja organisaatioissa tulisi olla suunnitelma myös sen varalta, miten toiminta jatkuu silloin, kun työmatkat keskeytyvät. Tämä kysymys on tullut viime aikoina ajankohtaiseksi koronaviruksen vuoksi.

Jaettujen kyytien järjestäminen operoivan partnerin kanssa, työmatkoista aiheutuvien päästöjen kompensointi ja työmatkojen sisällyttäminen työaikaan ovat lopulta pieniä päätöksiä, joilla on kokoaan suuremmat kerrannaisvaikutukset. Työntekijät arvostavat ja sitoutuvat työnantajaan, joka tunnustaa työmatkan työajaksi, asiakkaat arvostavat yritystä, joka pienentää hiilijalanjälkeään ja julkinen sektori kaipaa kipeästi innovatiivisia yrityksiä kumppaneikseen, koska systeemiset muutokset eivät yksinkertaisesti ole mahdollisia ilman niitä.

Tulevaisuus luodaan päivä päivältä, se ei ole ennalta määrätty. Sen vuoksi meidän tulisikin kenties olla vähemmän huolissamme siitä, miten maailmaa muovaavat megatrendit muuttavat tulevaisuuden työtä ja sinne matkustamista ja satsata enemmän strategisia resursseja siihen, miten työ ja työmatkustaminen voivat olla mukana muotoilemassa tulevaisuuskestävää maailmaa.